Nettisivujen suomennos, helppoa vai ei?

Tällä viikolla saimme pohdittavaksi, että onko nettisivujen suomennos helppoa. Omakohtaista kokemusta minulla ei ole, mutta uskon vahvasti, että se on aika vaikeaa.

Tekstin sanoma tulee välittää lukijalle mahdollisimman tarkasti alkuperäistekstiä mukaillen. Haastetta tuo se, että kaikille sanoille ei välttämättä ole edes vastinetta suomen kielessä. Myös kielikuvat ja sanonnat ovat lähes joka kielessä erilaiset ja niiden tarkoitus on varmasti vaikea kääntää lukijalle oikein. Kaiken lisäksi suomennoksen tulee olla luontevaa, eikä mitään tönkköä sanasta sanaan -käännöstä.

Yleismaailmallista tekstiä vielä vaikeampaa on kääntää jonkun alan erikoissanastoa. Kääntäjän täytyy olla tarkkana näiden ammattisanastojen kanssa, ettei tule asiavirheitä.

Summa summarum, en usko että nettisivujen suomennos on helppoa, mutta kokeneella kääntäjällä on todennäköisesti sen verran kokemusta ja tietoa, että työ on helpompaa mitä enemmän sitä tekee. Olipahan selkeä lause, mutta ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan :)

- Sanna

Wiki wiki!

Noniin, minun tulee pohtia, että kuinka kätevää ja käytännöllistä ja hienoa wikien käyttö yrityksessä on. Ihan ensin minun piti googlettaa et mistä tässä nyt on kyse, mutta silti wikit jäi minulle vähän epäselväksi....

Wikit siis ovat julkisia alustoja, joille kuka tahansa voi kirjoittaa sisältöä ilman kirjautumista. Joo, tämä selvä, kätevää. Mutta miten tämä toimii yrityksessä? Varmasti se on tehokas viestintäväline, mutta olen silti epäileväinen. Jos se on kaikille julkinen, niin sisällön täytyy olla kuitenkin melko rajoitettua, sillä edelleen, kuka tahansa voi lukea niitä. Miten valvotaan sinne päivitettyjä kirjoituksia, ettei kukaan vuoda mitään yrityssalaisuuksia sinne?

Varmasti wikilläkin on käyttäjiä sen suosion perusteella, mutta itse olen enemmän vanhan kunnon intran kannalla.

- Sanna

Hei kaikille, kai heikille!

Nonni, se on taas yksi viikko takanapäin ja paljon kerrottavaa.
Lähdin torstaina koulun jälkeen Lappeenrantaan, jolloin meillä oli personal trainer -ystäväni kanssa palaveri ja mittaukset. Kehonkoostumusmittaushilavitkutin ja mittanauha kertoivat karun totuuden, mutta eihän pohjalta pääse kuin ylöspäin! Onneksi ystäväni sanoi kuitenkin, että minulla on sievä kankku :D Hän teki minulle harjoituskalenterin ja saliohjelman, joita alan heti tällä viikolla noudattamaan. Keskiviikkona olisi aamulla tiedossa spinning. Kävin vielä Lappeenrannassa asuessani pari vuotta sitten ahkerasti salilla ja rrrrrakastin spinningiä, mutta kyllä se näin pitkän tauon jälkeen pelottaa niin pirusti... Onneksi sain ystäväni Sarin tekemään kanssani hidasta kuolemaa pyörän päälle :) No ei vaiskaa, hyvää se miulle tekee!
Harjoituskalenterissani oli myös zumbaa... Pari kertaa olen sitä aikaisemmin kokeillut, mut eihän siitä mitään tule kun näkee itsensä peilistä veivaamassa rautakanki takapuolessa. Mutta annetaan tällekin lajille avoimin mielin mahdollisuus! Oon miettinyt, että pitäisikö tälle elämäntaparemontille perustaa ihan oma bloginsa, mut saas ny nähä ;)

Perjantaina ajoin Lappeenrannasta Kotkaan ystäväni tupareihin, jonne tuli meidän koko lempityttöjen porukka. Ai että olikin ihanaa pitkästä aikaa nähdä kaikkia! Asumme jokainen viisi tyttöä nykyään eri paikkakunnilla, vaikka olemmekin samasta pienestä kylästä kotoisin. Näitä hetkiä saisi olla lisääkin, nämä tytöt on vaan niin parhaita :)
Tupareista lähdimme Amarilloon Turmion kätilöiden keikalle, joka oli taas kerran aivan mahtava. Keikan jälkeen minun pitikin jättää muut jatkamaan iltaa ja lähdin itse ajamaan kohti Kouvolan kotia, la-aamuna piti nimittäin mennä töihin.
Kyllähän se vähän harmitti, mutta töiden jälkeen odottikin mukava yllätys, mieheni nimittäin soitti että on matkalla Lappeenrannasta minun luokse! Harvinaista herkkua tämä, yleensä se nimittäin olen minä joka tuota väliä ajelee :)
Sunnuntai menikin sitten taas töissä, mutta mikäs siinä oli ollessa, oli hiljainen päivä ja tuplapalkka ;)

Sitten taas asiaan. Tämän viikon (tai siis viime viikon) aiheena oli, että jos olisin aloitteleva yrittäjä, niin miten käyttäisin sosiaalista mediaa ja miksi?

Uskon, että Facebook olisi yrityksen omien nettisivujen ohella se olennaisin media. Miksi? No siksi, että siellä on yrityksen helppo päivittää kuulumisia, tarjouksia ja kuvia. Toki nettisivuilla olisi linkki Facebookkiin ja todennäköisesti myös uutisvirta-gadget (vaimikäseoli). Ihan ensin jakaisin yksityishenkilönä yritykseni Facebook-sivua ystävilleni, jotta saisin tykkääjiä. Nakittaisin myös ystäväni jakamaan sivuani omille ystävilleen, jotta ulottuvuus olisi mahdollisimman laaja.
Aloittaisin Facebookissa aktiivisen päivittämisen jo yrityksen tilojen rakennus-/remonttiaikana, jotta tykkääjät olisivat perillä missä mennään. Onhan se kutkuttavaa odotella uuden, kiinnostavan yrityksen avajaisia, ja varmasti mielenkiintoista nähdä kuvia tulevasta. Avajaistarjouksia ja niiden mainontaa sosiaalisessa mediassa ei pidä unohtaa! Tarjoukset tuovat niitä asiakkaita. Jatkossa aktiivinen päivittäminen on myös tärkeää, jotta asiakkaani saavat ensimmäisten joukossa yritykseni kuulumiset ja tarjoukset. Tykkään kauniiden ja mielenkiintoisten kuvien ottamisesta, joten jakaisin varmasti paljon kuvia yritykseni arjesta.
Myöskään blogin kirjoittaminen yrityksen alkutaipaleen aikana (miksei myös jatkossa) ei olisi hullumpi ajatus. Sitä en sitten tiedä, että riittääkö blogiin asiaa säännöllisesti jatkossa, saatikka aikaa blogin ylläpitämiseen.

- Sanna

Heipä hei!

Olipahan taas viikonloppu, vauhdikas ainakin. Lauantain olin töissä ja kesken työpäivän sain oudosta numerosta tekstiviestin: "Kännykkä järvessä. Voidaa jäädä maalle yöks. Soita." Oletin, että tämä oli mieheltäni, enkä tiennyt että itkeäkö vai nauraa :D Tiesin, että hän oli ollut pilkillä kavereidensa kanssa, mutta ihanko tosi hää oli linkassu iPhone 4S:n pilkkiavannosta järveen? Myöhemmin selvisi että kyllä, se vain lipsahti. Heihei neljänsadan euron puhelin, tärkeät kuvat ja numerot sekä ilmaiset tekstiviestit iPhonien välillä! Noh, sille ei minkään enää voi, turha itkeä ku on jo löysät housuissa (tai iPhone järven pohjassa). Toiseksi nauratti siinä viestissä, että "Soita." Nii mihin?
Loppu hyvin, kaikki melkein hyvin ja pääsin lauantai-iltana töiden ja 140:n ajetun kilometrin jälkeen maalle saunomaan ja paljuun.

Sunnuntaina kävimme pikkuveljeni synttärikahveilla. Hurja ajatella, että minua päätä pidempi pieni veljeni on jo 16-vuotias. Muistan vielä ku hää synty...
Samalla reissulla isosiskoni esitteli ultra-kuvia perheen uusimmasta tulokkaasta. Eli minusta tulee kesällä tupla-täti ja kummipojastani isoveli, jännää :) Jos tämä uusi perheenjäsen sattuu olemaan tyttö, niin kyllä Sanna-täti hukuttaa reppanan mitä ihanimpiin mekkoihin ja muuhun prinsessa-krääsään!

Sitten mennäänkin meidän kurssin viikon aiheeseen. Se kuuluu näin: Mitä some-palveluita ja -välineitä käytät ja miksi?

No tuota, voin myöntää, että olen vähän Facebook-riippuvainen. Aina, kun olen kotona, minulla on läppäri auki ja siellä Facebook auki. En toki aina ole onlinessa siellä, mutta en oikeastaan koskaan kirjaudu sieltä ulos. Facebook on hyvä kanava pitää yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin. Parhaiden tyttökaverieni kanssa meillä onkin ryhmäkeskustelu siellä, minne kuka vaan meistä viidestä voi kirjottaa mitä vaan. Tuo keskustelu on pelastanut monta yksinäistä iltaa :) Ja nyt kun miehelläni ei toistaiseksi sitä puhelinta ole, niin yhteydenpito onnistuu Facebookin kautta näppärästi. Kouluasioissakin Facebook on käytännöllinen, meillä on monia ryhmätyö-ryhmiä siellä, joissa mietitään koulun ulkopuolella koulujuttuja. Toistaiseksi minulla ei siis ole mitään pahaa sanottavaa Facebookista. Muuta kuin että se koukuttaa.

Instagramiin olen halunnut nyt jonkinaikaa liittyä. Koukutun vaan helposti uusiin asioihin, ja pelkään että Instagramin myötä notkuisin vielä nykyistä enemmän tietokoneella. Se saa siis vielä odottaa... Twitteriä en ole edes harkinnut, se ei vain tunnu minun jutultani. Muita sosiaalisen median palveluita en taidakaan käyttää Facebookin ja tämän Bloggerin lisäksi.
Eiku ainii, taitaa minulla vielä vanhat Irc-gallerian tunnukset olla! Kaikki muut taisi poistaa gallerian tunnukset kun siirtyivät Facebookkiin, mutta minä säilytin ne, koska halusin "kytätä" pikkuveljeäni siellä. Nykyään hänkin on kyllä Facebookissa...

Tulipahan taas juttua, vaikka nopeasti piti vähän kirjoittaa :D Nähdään taas seuraavan kerran!

- Sanna

Moikka!

Se on taas viikonloppu takanapäin, ja ihana viikonloppu olikin! Teen töitä opintojeni ohella, ja yleensä pääsen viikonlopun viettoon vasta lauantaisin klo 18.15. Kun töiden jälkeen vielä ajan  Kouvolasta Lappeenrannan kotiini, jää viikonlopulleni mittaa noin puolitoista vuorokautta.

Nyt olikin pitkästä aikaa vapaa viikonloppu töistä ja pääsin jo perjantaina koulun jälkeen kotiin Lappeenrantaan. Oli ihanaa nähdä tärkeää ystävää pitkästä aikaa ja vietimme avomieheni kanssa koko lauantai-päivän maalla. Pilkittiin ja paistettiin laavulla makkaraa :) Sunnuntaina käytiin siskoni 30-vuotis synttärikahveilla ja muutenkin ajeltiin moikkaamassa vähän sukulaisia.
Haikein mielin palasin tänään aamulla Kouvolaan, varsinkin kun seuraavat viikonloput on töitä täynnä. Mutta omista valinnoista on kai turha valittaa, sillä ei kukaan kuitenkaan pakota minua tekemään töitä. Paitsi lompakkoni, höhhöh.

No mutta, Verkkoviestinnän kurssin tämän viikon aihe on, että pitää miettiä, miten saisin blogilleni mahdollisimman paljon lukijoita. Uskon, että tehokkaimmin saisin lukijoita jakamalla tätä blogia sosiaalisessa mediassa sekä mainostamalla tätä ystävilleni ja tutuilleni. Toki blogin on oltava myös hyvä ja mielenkiintoinen, jotta lukijat tulevat lukemaan uudelleen kirjoituksiani.

Hauskaa loppuviikkoa kaikille <3

- Sanna

Moi!

Täällä kirjoittelee lappeenrantalainen 26-vuotias tyttö (kyllä, tytöttelen vielä itseäni), joka asuu olosuhteiden pakosta Kouvolassa. Opiskelen Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa Johdon assistenttityön ja kielten tradenomiksi.

Tämä blogi on perustettu Verkkokirjoittamisen kurssilla, jossa meidän on tarkoitus opetella pitämään blogia ja miettimään blogin kirjoittamisen merkitystä yrityksessä. Bloggerin valitsin alustaksi sen vuoksi, että minulla oli valmiina Google-tunnukset ja Blogger vaikutti kaikkein helppokäyttöisimmältä minun käyttöön, sillä pitää muistaa että en kuitenkaan ole mikään atk-nero, vaikka välillä ehkä luulenkin olevani.

Olen miettinyt ja pohtinut jo aikaisemmin, että perustaisin blogin. Ehkä nämä mietteet ovat kuitenkin olleet liian kunnianhimoisia, sillä lapsenakin yritin varmaan 176 kertaa kirjoittaa päiväkirjaa, mutta innostus kesti lopulta sen pari päivää... Koulun vuoksi tätä nyt kirjoitan, ja käsittelen täällä viikottain meille annettuja aiheita, mutta ties vaikka innostuisin jatkamaan tätä vielä kurssin jälkeenkin :)

- Sanna